Miten matkailija pääsee perille – sujuvasti, kestävästi ja kannattavasti?

Suomi on maailman onnellisin maa. Onnellisuus on sekä kilpailuvaltti että tunne, jonka matkailijat voivat kokea. Mitkä hetket tai kokemukset ovat sinun "Happy Finland"?

Miksi tämä haaste?

Kestävä matkailu ei ole vain ympäristökysymys – se on myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta.
Kun matkailijan on helppo ja kestävä saapua Suomeen tai liikkua maan sisällä, syntyy työpaikkoja, investointeja ja elinvoimaa koko maahan.

Tämä haaste ei kysy, mistä luovumme, vaan mitä ratkaisuja rakennamme yhdessä.
Kestävä saavutettavuus tarkoittaa sujuvia matkaketjuja, kannattavia yrityksiä ja elinvoimaisia alueita – niin Lapissa, saaristossa kuin Itä-Suomen järvireiteillä.

Kun matkailuyritykset menestyvät, ne voivat panostaa luontopositiivisiin tekoihin ja vastuulliseen kasvuun.
Taloudellinen kestävyys mahdollistaa ympäristövastuun – ei päinvastoin.

Osallistuminen: Ilmoittaudu haasteeseen ja jaa ratkaisusi

Liity mukaan MatkailuHaaste 4:ään – rakennetaan yhdessä ratkaisuja, jotka tekevät Suomesta helpommin ja kestävästi saavutettavan.

1.  Ilmoittaudu mukaan ja saat osallistumismateriaalit sekä mallipohjat.
2. Tee teko, joka parantaa matkailijan saavutettavuutta kestävästi – reitti, opastus, palvelu tai yhteys.
3. Jaa ratkaisuideasi tunnisteella #MatkailuHaaste4 ja haasta kolme kumppania mukaan.

Yhdessä rakennamme matkailua, joka tuo hyvinvointia ihmisille, luonnolle ja koko Suomelle.

• Jaa ratkaisuideasi sosiaalisessa mediassa: #Matkailuhaaste4 #FindFinland
• Haasta 3 yhteistyökumppania mukaan! #YhdessäEnemmän
• Pystytkö haastamaan kolme tuttua joka kuukausi tai kerran vuodessa kolmen vuoden ajan?

Lentojen lopettaminen Suomeen ei lopettaisi kansainvälistä lentoliikennettä – mutta se pysäyttäisi monen suomalaisen työn ja alueen elinvoiman.
Siksi keskitymme siihen, miten lentämisestä ja sen vaihtoehdoista tehdään kestävämpiä.

Kolme aikajännettä ratkaisulle:
1. Lyhyellä aikavälillä – biopolttoaineet ja energiatehokkaammat reitit.
2. Keskipitkällä aikavälillä – yhdistetyt matkaketjut: lento + juna + maaliikenne.
3. Pitkällä aikavälillä – sähköiset ja vetypohjaiset lentoratkaisut sekä maata pitkin matkailun kasvu.

Tavoite ei ole vastustaa lentämistä, vaan tehdä siitä vastuullisempaa, saavutettavampaa ja kestävämpää.

Suomen sisäinen saavutettavuus on avain matkailun kasvuun.
Valtioneuvoston (TEM 61/2021) mukaan matkailijan liikkuminen ilman omaa autoa on monilla alueilla edelleen vaikeaa.

Haasteet:

• Joukkoliikenteen verkko on harva ja aikataulut eivät kohtaa matkailijoiden tarpeita.

• Pitkät välimatkat ja korkeat kustannukset heikentävät houkuttelevuutta.

• Liikennejärjestelmä on pirstaleinen: lippuja ei voi ostaa helposti usealle kulkumuodolle kerralla.

• Pienillä kunnilla ei ole resursseja kehittää yhteyksiä yksin.

Ratkaisuja:
1. Yhteiset digitaaliset palvelut, joissa koko matka voidaan suunnitella ja ostaa yhdestä paikasta.
2. Kestävän liikkumisen vaihtoehtojen (juna, sähköbussi, yhteiskäyttöautot) kehittäminen.
3. Tiedolla johtaminen ja kävijäkapasiteetin mittaaminen – jotta luonto ja infrastruktuuri kestävät myös kasvun.

Saavutettavuus on yhtä tärkeää matkailijalle kuin paikalliselle asukkaalle. Kun yhteydet toimivat, kasvaa hyvinvointi kaikkialla.

Uutta kasvua kestävästi

Kotimaan matkailu kierrättää olemassa olevia tuloja, mutta aidosti uusi kasvu tulee kansainvälisestä matkailusta – vierailijoista, jotka tuovat uutta rahaa, osaamista ja verkostoja Suomeen.

Samalla voimme näyttää mallia siitä, miten kestävyys tehdään todeksi.
Suomen puhtaat vedet, maailman paras ilmanlaatu ja ainutlaatuinen luontoyhteys eivät ole sattumaa – ne ovat vuosikymmenten yhteistyön tulosta.
Yhdistelmä vahvaa ympäristölainsäädäntöä, jokamiehenoikeuksia ja ympäristökasvatusta peruskoulusta lähtien on luonut perustan, josta olemme ylpeitä.

Kansainväliset vieraat voivat oppia täällä, miten luontoa kunnioitetaan ja miten jätetään jälkiä vain sydämeen.
Vastuullisesti matkustava vieras toimii mikrovaikuttajana, joka vie Suomen opit mukanaan maailmalle.
Näin suomalainen vastuullisuus kasvattaa vaikutustaan globaalisti – pienin teoin, suurin vaikutuksin.

Tiesitkö?

• Suomi on maailman vesirikkain maa: yli 188 000 järveä ja 46 000 km rannikkoa (yli 110 000 km saarien rantaviivat mukaan lukien).

• Ilmanlaatu on maailman puhtainta, kertoo WHO (2023).

• Ympäristökasvatus kuuluu suomalaiseen peruskouluun.

• Jokamiehenoikeudet takaavat kaikille pääsyn luontoon ja vastuun sen säilyttämisestä.

Puhtaus ei ole sattumaa – se on tietoisten valintojen, koulutuksen ja yhteisen vastuun tulos.

Haasteeseen osallistuneet voivat halutessaan sallia nimensä tai organisaationsa näkyvän julkisesti verkkosivulla.